Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Suomen kehityspolitiikan toteutusta ohjaa helmikuussa 2016 hyväksytty valtioneuvoston selonteko.
Kehityspolitiikalla ja käytännön kehitysyhteistyöllä tuetaan kehitysmaiden omia kehityspyrkimyksiä. Suomen kehityspolitiikan perustan muodostavat YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteet.
Lue lisää ulkoministeriön sivuilta:
Suomen kehityspolitiikassa on neljä erityistä painopistealuetta, jotka ovat olennaisia kestävän kehityksen kannalta ja joissa Suomella on paljon osaamista.
Suomen toiminta perustuu pohjoismaisen yhteiskunnan arvoihin ja lähtökohtiin. Keskeinen tavoite on ihmisoikeuksien toteutuminen. Kaikella toiminnalla pyritään vahvistamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ilmastonmuutokseen varautumista ja sen hillintää.
Keskeisiä periaatteita ovat muun muassa avoimuus, johdonmukaisuus, toiminnan kestävyys ja vaikuttavuus sekä kumppanimaiden vastuu omasta kehityksestään.
Lue lisää ulkoministeriön sivuilta: Kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet
Suomi edistää kehityspoliittisia tavoitteitaan sekä rahoituksella että politiikkavaikuttamisella.
Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä lähes kaikki Suomen kumppanimaat kuuluvat niin sanottuihin vähiten kehittyneisiin maihin Afrikassa ja Aasiassa (LDC-maat). Monet niistä ovat lisäksi niin sanottuja hauraita valtioita, jotka ovat olleet tai ovat vaarassa muuttua epävakaiksi yhteiskunniksi ja joissa avun tarve on kaikkein suurin. Suomi suuntaa voimavaroja myös pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin.
Suomi tukee myös muun muassa kansainvälisten järjestöjen, kehitysrahoituslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työtä. Lue lisää ulkoministeriön sivuilta:
Päivitetty 31.5.2016
