Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Astana: Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 31.12.2013

Kirgisia kutsuu investoijia

Keski-Aasian ainoan parlamentaarisen demokratian Kirgisian mahdollisuudet houkutella ulkomaisia investointeja ovat viriämässä talouskasvun ja uudistuspolitiikan myötä. Näkymää varjostaa parlamentin kiista Kumtorin kultakaivoksen omistussuhteista kanadalaissijoittajien kanssa. Myös Viron pääministeri Ansip kävi tutustumassa Kirgisian mahdollisuuksiin yritysvaltuuskunnan kera ja avasi kunniakonsulaatin Bishkekiin.

Kuva: Neiljs, Flickr.com, ccby 2.0

Yksipuolinen viisumivapaus EU-maiden kansalaisille on helpottanut matkailua ja WTO-jäsenyysvelvoitteiden noudattaminen parantanut liiketoimintaympäristöä.

Vaikka talouden viimeaikainen vuosikasvuvauhti (> 7 %) ylittää Kazakstaninkin (5 %) lukemat, Kirgisia ei ole juuri houkutellut Keski-Aasiaan sijoittavia. Kun Kazakstan on kärjessä ulkomaisten investointien houkuttelijana alueella, Kirgisiaa heikompi vetovoima näyttäisi olevan ainoastaan Tadjikistanilla.

Kirgisian heikkouksina ovat korkeat ulkoiset ja sisäiset riskitasot ja niukat resurssit yhdistettynä kuljetusyhteyksien ja infrastruktuurin kehittymättömyyteen. Plussapuolena on suhteellisen liberaali lainsäädäntö. Ulkoisista riskeistä mainituimpia on Afganistanin tilanteen mahdollisen heikentymisen heijastusvaikutus.

Investoijia kavahduttavaa poliittista riskiä Kirgisiassa voisi pienentää se, että Kumtor-kultakaivoksen omistajuuskiistaan saataisiin sopu, joka kohtelisi reilusti miljardisijoituksen tehnyttä kanadalaisyritystä. Kirgisiassa on muitakin mittavia kultalöydöksiä, mutta vuonna 1997 toimintansa aloittanut Kumtor kuuluu maailman suurimpiin. Kumtor on ollut maan suurin veronmaksaja tuottaen noin 12 % maan BKT:stä.

Kaivos on valtiolle elintärkeä maan kehitysbudjetin kattamiseen, etenkin kun amerikkalaisten lentotukikohta Manas sulkeutuu ensi kesäkuuhun mennessä. Manas on tuottanut kolme prosenttia maatalousvaltaisen Kirgisian BKT:stä. Huomattavan valuuttatulojen lähteen muodostavat myös ulkomailla työskentelevien kirgiisien rahalähetykset kotiväelleen.

Markkinataloutta pyritään helpottamaan

Itsenäistymisensä jälkeen Kirgisiassa tehtiin markkinataloutta helpottavia lainsäädäntöhankkeita, myytiin valtionyrityksiä, parannettiin hallintojärjestelmää ja tehtiin maareformi. Maa ehätti ensimmäisenä IVY-maana WTO:n jäseneksi. Yksinvaltaisuuteen taipuvaisen presidentti Bakievin syrjäyttämisen jälkeen keväällä 2010 puhjenneet etniset levottomuudet johtivat kuolemantapauksiin ja mittaviin omaisuusvahinkoihin. BKT supistui monen kasvuvuoden jälkeen, ja moni investoija vetäytyi maasta.

Tilanteen vakiinnuttua suhteellisen vapaasti ja rehdisti järjestettyjen vaalien jälkeen haasteena on korruption kitkeminen, lupamenettelyjen ja verotuksen läpinäkyvyyden parantaminen sekä kotimaisen teollisuuden modernisointi, johon tarvittaisiin yksityisiä pääomia kehitysyhteistyövarojen muodostaessa vielä toistaiseksi mittavamman valuuttavirran.

WTO:n jäsenmaana Kirgisian liittymisestä Euraasian tulliunioniin voi ennakoida hankalaa. Presidentti Atambajev onkin todennut, että liittyminen toteutetaan vain, mikäli maan kansalliset intressit turvataan.

Viron pääministeri yritysvaltuuskuntineen vierailulla

Viron pääministeri Ansip tapasi vierailullaan Kirgisiaan kollegansa Satybaldijevin, parlamentin puhemiehen Jeenbekovin ja presidentti Atambajevin. Vierailun yhteydessä avattiin Bishkekiin Viktor Kryltsovin johtama Viron kunniakonsulaatti. Ansipin mukana oli myös yritysvaltuuskunta.

Ansipin viesti kirgiiseille oli, että maa on Virolle ja EU:lle tärkeä kumppani, jonka kehitystä tuetaan hakien väyliä myös talousyhteistyölle. EU-kansalaisten viisumivapaus on Kirgisialle selkeä etu.

Viro on kärkimaita sähköisten palvelujen alalla ja tätä sektoria voitaisiin kehittää Kirgisiassa julkisten palvelujen tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi. Parlamentin puhemiehelle esitettiinkin yhteistyömahdollisuus vaalijärjestelmän uudistamistyössä vuoteen 2015 mennessä.

Ilkka Räisänen

Tulosta

Päivitetty 13.1.2014


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot