Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kazakstan valmistautuu öljyn jälkeiseen aikaan - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 4.7.2013

Kazakstan valmistautuu öljyn jälkeiseen aikaan

Itsenäistyessään liudalti radioaktiivisia jätteitä perinyt Kazakstan aikoo tosissaan kohentaa ympäristönsä tilaa ja viherryttää talouttaan. Muun muassa uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvatetaan puoleen koko energiantuotannosta vuosisadan puoliväliin mennessä.

Ympäristönsuojelusta vihreään talouteen

Kazakstanin uusi vihreän talouden strategia pyrkii ratkaisemaan Kazakstania uhkaavan makean veden puutteen sekä kehittämään maataloutta. Maa haluaa myös tehostaa energiankäyttöänsä sekä kehittää puhtaan energian tuotantoaan. Myös puhtaaseen ilmaan sekä jätteidenkäsittelyyn liittyvät kysymykset ovat keskeisiä osia strategiaa.

Kazakstanin tavoitteena on olla vuoteen 2030 mennessä maailman 30. kehittyneimmän maan joukossa. Failed State -indeksin mukaan Kazakstan oli viime vuonna sijalla 107, ja Newsweekin vuoden 2010 vertailun mukaan Kazakstan oli 61. paras valtio.

Vihreän talouden uudistus on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa. Vuoteen 2020 mennessä pyritään optimoimaan luonnonvarojen käyttöä, tehostamaan ympäristönsuojelua sekä rakentamaan ympäristöystävällistä infrastruktuuria. Tämän jälkeisen kymmenen vuoden aikana alkaa siirtyminen vihreään talouteen, mikä tarkoittaa vedenkäytön sääntelyä, uusiutuvan energian teknologioiden aiempaa laajempaa käyttöä sekä korkeiden energiastandardien perusteella suunniteltujen rakennusten ja laitosten rakentamista. Kansantalouden on tarkoitus siirtyä vihreään talouteen lopullisesti vuosien 2030–2050 välillä.

Paljon tehtävää edessä

Päästäkseen tavoitteisiinsa vihreän talouden osalta Kazakstanin on kehitettävä resurssiensa tuottavuutta, uudistettava energia-arkkitehtuuriaan sekä korjattava resurssien ylikäyttöön johtavia tekijöitä, kuten valtiontukia. Näitä varten maa tarvitsee kattavan suunnitelman, toteuttamisyksikön ja vastuullisen johdon. Luonnollisesti myös rahoituksen järjestäminen on ratkaistava.

Strategian tulisi keskittyä toimiin, jotka ovat ympäristöystävällisyytensä lisäksi taloudellisesti houkuttelevia. Hallitustason vastuu resurssien käytön valvonnasta ja sääntelystä on tärkeää. Lisäksi oman merkityksensä on tiedon levittämisellä: koulutuksella, tietoisuuden lisäämisellä ja ympäristömyönteisen mentaliteetin luomisella.

Vihreän talouden strategiassa arvioidaan, että suunnitelman toteuttaminen kasvattaa Kazakstanin bruttokansantuotetta kolmella prosentilla sekä luo uutta teollisuutta ja uusia palvelusektoreita vuoteen 2050 mennessä. Myös uusia työpaikkoja syntyy yli 500 000, ja elinolosuhteet kehittyvät nykyistä terveellisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Strategian toteuttaminen vaatii investointeja noin 3–4 miljardin Yhdysvaltain dollarin (USD) edestä vuodessa, mikä vastaa noin 1–2 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (BKT). Erityisesti näitä investointeja tarvitaan aikavälillä 2015–2024.

Kallista ja kohtalokasta

Muutokselle kohti vihreää taloutta on suuri tarve niin taloudellisten, ympäristöllisten kuin terveydellistenkin syiden takia. Ensiksikin energian ja maan tehoton käyttö maksaa Kazakstanille 7–14 miljardia USD:a vuodessa, mikä on 4–8 prosenttia vuoden 2011 BKT:sta. Luonnonvarojen heikkenemisestä ja pilaantumisesta koituu vuosittain 6–8 miljardin USD:n tappiot.

Toisekseen saastuminen aiheuttaa terveysongelmia. Saasteiden vuoksi Kazakstanissa sattuu vuosittain noin 5000–6000 ennenaikaista kuolemaa. Erityisesti ilmansaasteet aiheuttavat hengitystiesairauksia. Lisäksi arviolta 40000 lasta kärsii neurologisista vaurioista saastuneen veden vuoksi. Kazakstanissa kärsitäänkin Keski- ja Itä-Euroopan sekä Keski-Aasian maista toiseksi eniten orgaanista alkuperää olevista tartunnoista (organic contamination).

Maan ja veden saastuminen pahentaa Kazakstanin alueellista epätasa-arvoa, sillä köyhimmät alueet kärsivät niistä eniten. Vauraus, elinolosuhteet ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat suuresti maan eri alueiden kesken jo nyt. Ellei maan ja veden suojelemiseen kiinnitetä huomiota, myös Kazakstanin kansallinen turvallisuus on vaarassa. Se on tulevaisuudessa liian riippuvainen valtioiden rajat ylittävistä vesivarannoista, jotka uhkaavat ehtyä, sekä ruoan maahantuonnista.

Myös Kazakstanin kasvihuonekaasupäästöt tulevat ylittämään vuodeksi 2020 asetut tavoitteet 10–15 prosentilla, mikä heikentää Kazakstanin uskottavuutta Expo 2017 ja GreenBridge-hankkeiden näkökulmasta.

Infrastruktuuria uusittava joka tapauksessa

Strategian mukaan oikea aika toimia on nyt, sillä Kazakstanin on joka tapauksessa kehitettävä valtavasti infrastruktuuriaan tulevana 20 vuotena – esimerkiksi 55 prosenttia rakennuksista ja neljä viidesosaa sekä voimalaitoksista että maantieajoneuvoista. Painava syy on myös se, että Kazakstanin öljytulojen huippu asettuu vuosien 2030 ja 2040 väliin, joten maan on alettava kehittää hallittua siirtymää öljyriippuvaisesta maasta kohti uudenlaista energiantuotantomallia.

Samaan aikaan vihreän talouden teknologian kustannukset alkavat olla samassa hintaluokassa perinteisten vaihtoehtojen kanssa. Strategian mukaan nyt on myös oikea poliittinen hetki vihreän talouden edistämiselle, ja muutokselle on tarjottu myös kansainvälistä rahoitusta.

Tavoitteet korkealla

Kazakstanin hallituksella on useita tavoitteita uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, kasvihuonekaasupäästöjen, vesivarojen riittävyyden sekä maatalouden kehittämisen osalta. Esimerkiksi energiantuotannosta puolet pyritään kattamaan uusiutuvalla energialla vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2008 verrattuna energiatehokkuutta lisätään 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Juomaveden tasapaino saavutetaan vuonna 2020 ja kasteluveden balanssi vuoteen 2040 mennessä. Lopullisesti vedenpuutteen ongelma olisi tarkoitus ratkaista ennen vuotta 2050.

Maataloudessa maan tuottavuus halutaan kasvattaa puolitoistakertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Nykyään maatalouden tuottavuus on Kazakstanissa erittäin heikkoa. Maataloudessa työskentelee noin 26 prosenttia väestöstä, ja se kuluttaa noin kaksi kolmasosaa maan vesivaroista mutta tuottaa vain 4,2 prosenttia BKT:sta.

Kazakstanin talous vaatii tällä hetkellä kaksi kertaa enemmän energiaa kuin mikä on OECD-maiden keskiarvo. Venäjän talouteen verrattuna se on 12 prosenttia energiaintensiivisempi. Energiatehokkuuden tiellä on tällä hetkellä monia esteitä: tehoton energian hinnoittelu ja tariffisysteemi, kehittymätön paikallinen energiantuotanto, maahantuotujen rakennusmateriaalien korkeat hinnat, sirpaleiset markkinat, rajalliset rahoitusmahdollisuudet ja energiahallinnon osaamisen sekä alaa koskevan sääntelyn puute.

Kazakstanin vuotuinen energiantarve on 65 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia. Voimantuotanto, asuminen, kunnallistekniikan infrastruktuuri, teollisuus ja liikenne kuluttavat 98 prosenttia kaikesta energiasta.

Parantamisen varaa riittää

Energiasektorin osalta Kazakstanin hiileen perustuvaa sähköntuotantoa on monipuolistettava ja kehitettävä puhtaammaksi. Tähän päästään asentamalla olemassa oleviin hiilitehtaisiin modernit suodattimet sekä tukemalla uusiutuvaa energiaa hyödyntävää teknologiaa pienessä mittakaavassa jo nyt siten, että nämä teknologiat voidaan ottaa käyttöön laajemmassa mittakaavassa vuoden 2020 jälkeen.

Tarkoituksena on myös rakentaa kaasuputkisto Etelä-, Pohjois- ja Itä-Kazakstaniin sekä lisätä kaasuun perustuvaa energiantuotantoa. Kazakstanissa tehdään energia-auditointi kaikkiin voimalaitoksiin vuoteen 2020 mennessä. Tässä yhteydessä määritellään kunkin laitoksen modernisaatioajankohta sekä laitoksen käyttöajan pituus. Suunnitelman mukaan vanhat hiilitehtaat tulisi modernisoida ja suurissa kaupungeissa korvata kaasulla.

Jo nyt tiedetään, että noin puolet teollisuuden laitteista on korvattava uusilla tai modernisoitava. Energia-auditoinnit ovat osoittaneet, että tällä voidaan saavuttaa 15–40 % parempi energiatehokkuus. Myös rakennukset kuluttavat Kazakstanissa 1,5–2 kertaa enemmän lämpöä kuin niissä Euroopan maissa, joissa on verrattava ilmasto. Noin neljäsosa asuinrakennuksista tarvitsee täydellisen kunnostuksen.

Olemassa olevien boilereiden tehokkuus on 65–70 prosenttia, kun uusilla boilereilla tämä voi olla 85–90 prosenttia. Tällä hetkellä jopa 25–40 prosenttia lämmöstä hukataan sen siirtovaiheessa, kun kansainvälisesti on nähty, että lämmönhukka on mahdollista laskea jopa kymmenesosaan.

Ajoneuvoistakin suurin osa on yli 10 vuotta vanhoja ja polttoaineen laatu on heikko verrattuna eurooppalaiseen tasoon. Tieinfrastruktuuri ei kannusta julkisen liikenteen tai sähköautojen käyttöön eikä pyöräilemiseen tai jalankulkuun. Myös kaasuinfrastruktuuri on heikkoa, mikä rajoittaa kaasun käyttöä polttoaineena.

Energiasektori uuteen kuosiin

Hallituksen strategiassa on kaksi vaihtoehtoista mallia. Niissä hiilen osuudeksi kaikista energianlähteistä on arvioitu 14 ja 31 prosenttia vuonna 2050 – nykymenolla jatkaen osuus olisi noin puolet. Kaasun tuotanto kasvaa suunnitelman mukaan merkittävästi.

Tavoitteena on myös tuottaa 3 prosenttia kaikesta energiasta tuuli- ja aurinkoenergialla vuonna 2020. Kymmenen vuoden kuluttua tuotannon olisi oltava 10 prosenttia. Kaikkiaan uusiutuvilla ja vaihtoehtoisilla energiamuodoilla olisi tarkoitus tuottaa puolet kaikesta energiasta vuosisadan puolivälissä. Ydinvoiman kapasiteetiksi on arvioitu 1,5 gigawattia (GW) vuonna 2030 ja 2,0 GW vuonna 2050.

Puhtaampaa ilmaa ja kierrätystä

Ilmanlaadun parantamisen osalta Kazakstanin tavoitteena on vähentää ilmansaasteita OECD-standardien tasolle asianmukaisilla suodattimilla ja liikenteen ja energiasektorin ympäristöystävällisellä välineistöllä. Tämä vähentäisi terveysongelmia, kuten hengitystiesairauksia.

Vesisektorin kehittämisestä Kazakstan aikoo ottaa käyttöön eurooppalaisia päästöstandardeja vastaavat ympäristöstandardit ja lainsäädännön. Kaikki kunnallisjäte on tarkoitus tulevaisuudessa kerätä. Hyödynnettävät jätteet – lasi, metalli, paperi, muovi ja orgaaninen jäte – myös käytetään uudelleen.

Vihreän strategian toteuttamiseksi tarvitaan ensiksikin ohjelma ja rahoitussuunnitelma – tarkoituksena on luoda oikeat kannustimet ja taloudelliset edellytykset ympäristöystävällisille investoinneille. Toinen keskeinen elementti on hallinto, mitä varten perustetaan valtionkomissio, joka raportoi suoraan presidentin toimistolle, valvoo strategian toimeenpanoa ja koordinoi sitä ministeriöiden välillä.  

Hankkeen onnistuminen vaatii myös koulutus- ja tiedottamisohjelman. Resurssien tuottavuutta koskevat aiheet lisätäänkin Kazakstanin opetusohjelmaan kaikilla tasoilla. Lisäksi strategiaa varten tarvitaan hyvin eritelty toimeenpanosuunnitelma.

Henna Kosonen

Tulosta

Päivitetty 11.7.2013


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot