Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen vesiohjelma Kirgisiassa ja Tadžikistanissa edistää alueen turvallisuutta - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.10.2013 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Suomen vesiohjelma Kirgisiassa ja Tadžikistanissa edistää alueen turvallisuutta

Suomen nelivuotinen vesiohjelma Keski-Aasiassa, Etelä-Kaukasiassa ja Itä-Euroopassa saa jatkoa ensi vuonna. Nyt se keskitetään kahteen maahan: Kirgisiaan ja Tadžikistaniin.

Suomen ympäristökeskuksen hallinnoima nelivuotinen FinWaterWEI-vesiohjelma jatkuu vuosina 2014–2017 Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Ohjelman kokonaisbudjetti on kahdeksan miljoonaa euroa.

Vesinäytteiden ottamista Georgiassa. Kuva: Karri EloheimoSuomen tukeman vesiohjelman ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tietoa vesistöjen tilasta. Vankka tietopohja antaa paremmat eväät vuoropuhelulle. Kuva Georgiasta. Kuva: Karri Eloheimo

Ohjelman tavoitteena on tukea maita siten, että ne pystyisivät käsittelemään poliittisesti vaikeita rajavesikysymyksiä ja suunnittelemaan vesivarojen käyttöä alueellisena kokonaisuutena. Tarkoituksena on myös aktivoida toimijoita etsimään uudenlaisia ratkaisuja puhtaan veden saatavuuden lisäämiseksi.

”Vesiasioita on tarkasteltava laajasti. Vesi on luonnonvara, joka vaikuttaa niin ruuan kuin energian tuotantoon. Veden strateginen merkitys korostuu Keski-Aasiassa, jossa lähes kaikki merkittävät joet ylittävät maiden rajat”, toteaa kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö Tea Törnroos Suomen ympäristökeskuksesta.

Tadžikistan ja Kirgisia ovat molemmat yläjuoksun maita, joissa on paljon vettä.

"Niitä voi sanoa Keski-Aasian vesitorneiksi. Vesi virtaa näistä maista jokia pitkin naapurimaihin”, Törnroos kertoo.

Veden käyttö johtaa helposti konflikteihin

Rajavesikysymykset ovatkin olleet ohjelman keskipisteenä alusta asti, sillä veden käyttö aiheuttaa helposti konflikteja maiden välillä. Esimerkiksi yhden maan energiantuotannosta johtuva vedenkulutus voi vähentää veden määrää toisessa maassa, missä tarvittaisiin vettä maatalouden tarpeisiin.

”Maat ovat myös vuoristoisia ja korkeimmat alueet ovat jäätiköiden peittämiä. Ilmastonmuutoksen vuoksi jäätiköitä uhkaa sulaminen, mistä on jo vahvaa näyttöä, joten maiden tarve varautua muuttuvaan tilanteeseen kasvaa”, Törnroos sanoo.

Vedensiirtokanava Kirgisiassa. Kuva: Ari MäkeläAla-Artša-joki Kirgisiassa saa vetensä jäätiköistä ja sulavasta lumesta. Kuvassa vedensiirtokanava, joka siirtää joen vettä tarvittavaan paikkaan. Kuva: Ari Mäkelä

”Tähän asti vettä on voitu käyttää tehottomasti ja tuhlailevasti. Nyt tarvitaan huomattavasti toimivampia teknologiaratkaisuja, laajaa osallistumista sekä ohjausjärjestelmiä: politiikkaa, lakeja, strategioita ja ohjelmia. Myös yhteistyötä valtioiden kesken tulisi tiivistää.”

Törnroosin mukaan molemmissa entisissä neuvostomaissa on meneillään kansallinen vesireformi, joka liittyy maareformiin ja talouden laajempaan yksityistämiseen. Infrastruktuuri – kuten kastelujärjestelmät ja putkistot – ovat monin paikoin rapautuneet, joten ne täytyy korjata tai rakentaa uudestaan.  

Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tietoa vesistöjen tilasta ja niistä toimijoista, jotka niitä hallinnoivat. Vankka tietopohja antaa paremmat mahdollisuuden neutraalille keskustelulle ja sopimuksille. Työssä on hyödynnetty myös YK:n rajavesisopimusta.

Vesinäytteitä otetaan vastaan, Kirgisia. Kuva: Ari MäkeläKirgisialaisessa laboratoriossa otetaan vastaan sinne tulleita vesinäytteitä. Kuva: Ari Mäkelä

Törnroos nostaa jatko-ohjelman yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi yhdennetyn vesivarojen hallinnan, jonka lähtökohtana on se, että vesistöjä ja niiden käyttöä suunnitellaan ja hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti koko vesistöalueella.

Enemmän rahaa vesialan hankkeisiin

Vesialan asiantuntija Antti Rautavaara ulkoministeriöstä kertoo, että ulkoministeriön vesialan hankkeisiin suunnatut varat ovat miltei viisinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana.  

”Summa oli 13 miljoonaa euroa vuonna 2009, kun se on tänä vuonna jo lähes 60 miljoonaa euroa”, Rautavaara toteaa.

”Vesi on kaikkien vuosituhattavoitteiden saavuttamisen edellytys tavalla tai toisella. Vesi liittyy moniin muihin tärkeisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutos, ruokaturva ja energia. Suomen vesihankkeiden päätavoite on vesiturvallisuuden edistäminen kaikilla tasoilla; maiden välillä, maiden sisällä sekä kotitalouksissa.”

Riitta Saarinen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.10.2013


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot