Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomalaisosaaminen hyödyttämään Keski-Aasian köyhimpiä valtioita - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 27.2.2014 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Suomalaisosaaminen hyödyttämään Keski-Aasian köyhimpiä valtioita

Uusi Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kehitysyhteistyöohjelma 2014–2017 keskittyy alueen köyhimpiin maihin ja teemoihin, joissa Suomella on vahvaa osaamista. 

Tadzhikistan. Kuva: Laura Rantanen
Ihmisiä Tadžikistanin pääkaupungin Dušanben keskustassa. Kuva: Laura Rantanen

Ulkoministeriö on päivittänyt kehitysyhteistyöohjelmansa Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Suomen kehitysyhteistyö näillä alueilla keskittyy lähivuosina edistämään demokratiaa ja ympäristön kannalta kestävää talouskasvua.

Ohjelma kattaa 11 maata – Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Kazakstanin, Uzbekistanin, Tadžikistanin, Turkmenistanin, Kirgisian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän – mutta toiminta keskittyy alueen köyhimpiin valtioihin eli Kirgisiaan ja Tadžikistaniin.

Rahaa käytetään vuosina 2014–2017 noin 40 miljoonaa euroa.

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa satsataan kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti niille aloille, joissa Suomella on erityisosaamista, ja niihin maihin, jotka ovat kaikkein vähiten kehittyneitä.

"Nämä ovat Suomea lähimpänä sijaitsevia kehitysmaita, ja meillä on niissä hyvä maine. EU:ssa meitä pidetään tämän alueen asiantuntijoina ja meiltä odotetaan paljon", Haavisto sanoi ohjelman esittelytilaisuudessa ulkoministeriössä 25. helmikuuta.

Kehitysministeri Pekka Haavisto ja Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön päällikkö Olli Kantanen. Kuva: Raino Heinonen
Kehitysministeri Pekka Haavisto, ministerin avustaja Maria Kurikkala, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön päällikkö Olli Kantanen ja itäosaston päällikkö Terhi Hakala valmistautuvat uuden kehitysyhteistyöohjelman esittelyyn sidosryhmille. Kuva: Raino Heinonen

Ulkoministeriön itäosaston päällikkö Terhi Hakala yhtyy ministerin näkemykseen alueen tärkeydestä. Maat ovat Venäjän ja Afganistanin naapurivaltioita, joissa Suomi tunnetaan hyvänä kumppanina.

Suurin syy kehitysyhteistyölle Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maiden kanssa on kuitenkin niiden matala kehitystaso.

"Kehitysyhteistyöllä luodaan ja vahvistetaan pohjaa kaupalliselle yhteistyölle. Kazakstan on nyt vahvin kauppakumppani, mutta tavoitteena on, että muutkin valtiot nousevat kumppaneiksi", Hakala sanoo.

Vähemmän hankkeita – enemmän tuloksia

Uuden kehitysyhteistyöohjelman perustana on vuosina 2009–2013 toteutetun, Laajemman Euroopan aloitteen nimellä kulkevan puiteohjelman ensimmäinen vaihe.

Ulkopuolisen tekemän arvioinnin mukaan hankkeet hyödyttivät kohdemaita monella tavalla, ja sen perusteella kehitysyhteistyötä alueella päätettiin jatkaa.

Itäosaston päällikkö Terhi Hakala. Kuva: Raino Heinonen
Itäosaston päällikkö Terhi Hakala esitteli uutta Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kehitysyhteistyöohjelmaa ulkoministeriön Engel-salissa 25. helmikuuta. Kuva: Raino Heinonen

Muutoksia ovat avun rajaaminen alueen vähiten kehittyneisiin maihin sekä teemojen ja hankkeiden määrän vähentäminen.

"Pyrimme lisäämään kehitysyhteistyön vaikutusta ja tuloksia sekä vähentämään hajanaisuutta. Entisen noin 30 hankkeen sijasta niitä on noin kymmenen", Hakala kertoo.

Viranomaiset tekemään yhteistyötä

Erityisesti Keski-Aasian maiden kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä satsataan viranomaisyhteistyöhön. Hankkeissa suomalaisten asiantuntijavirastojen väki kouluttaa kumppanimaiden vastaavia viranomaisia ja auttaa nykyaikaistamaan valtion laitosten toimintatapoja.

Suomalaisia yhteistyökumppaneita ovat Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos sekä Suomen ympäristökeskus.

"Säähavaintolaitteiden määrä Tadžikistanissa ja Kirgsiassa on vähentynyt, eli sään ääri-ilmiöihin on yhä vaikeampi varautua. Maanviljelijät kirjaavat havaintojansa vihkoihin. Eri maiden säälaitokset eivät ole tekemisissä keskenään, vaikka sää ei tunne rajoja", Ilmatieteenlaitoksen Keski-Aasia-hankkeen projektipäällikkö Riikka Pusa luettelee hankkeen lähtökohtia.

Pusan mukaan viranomaisyhteistyö jakaa vastuuta alusta asti myös kumppanimaan toimijoille ja siten sillä on pitkän aikavälin vaikutusta.

"Ensin osaaminen, sitten laitteet – tämä on järjestys."

Vesialan viranomaisyhteistyötä Georgiassa. Kuva: Karri Eloheimo
Viranomaisyhteistyöhankkeissa vahvistetaan kohdemaiden viranomaisten osaamista hyödyntämällä suomalaisviranomaisten kokemusta. Kuva Suomen tukemasta vesialan hankkeesta Georgiasta. Kuva: Karri Eloheimo/SYKE

Geologian tutkimuskeskuksen Jukka Multalan mukaan viranomaisyhteistyö vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Tiedon jakaminen viranomaisten välillä ja kansalaisille on Keski-Aasian maissa vieras asia.

"Yhteistyö vaatii uusia hallintomalleja ja uudenlaista päätöksentekoa. Työtä hidastavat kumppanilaitosten henkilövaihdokset, sillä johtoporras valitaan usein poliittisin perustein", Multala sanoo.

Sekä Multalan että Pusan mielestä tuloksellista yhteistyötä kannattaa silti jatkaa vaikeuksista huolimatta. Keski-Aasia yksi alueista, joissa keskilämpötila on noussut ja nousee jatkossakin paljon. Ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen on pakko vastata.

Laura Rantanen

Lue lisää:

© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot