Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kehitysyhteistyötä Issyk Kul -järvellä Kirgisiassa - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 19.2.2015

Kehitysyhteistyötä Issyk Kul -järvellä Kirgisiassa

Suomen ympäristökeskus toteuttaa viranomaisyhteistyönä Issyk Kul järven monitorointihanketta. Järvi on sekä luontonsa että historiansa puolesta merkittävä kohde. Järvellä esiintyy ainutlaatuisia endeemisiä kalalajeja. Kalastus ja turismi ovat tärkeitä elinkeinoja. Suomi tukee FAO:n kautta kalahanketta järvellä.
Issyk Kul_2

Issyk Kul -järven rantamaisemaa
Kuva
: Jouko Eskelinen

Issyk Kul -järvi on maailman toiseksi suurin ylänköjärvi sijaiten 1607 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin vastaava järvi on Titicaca Andien vuoristossa Perun ja Bolivian rajalla.

Issyk Kul -järven pinta-ala on 6236 neliökilometriä ja pituutta sillä on noin 180 kilometriä. Kooltaan järvi on siis suurempi kuin Saimaa. Tilavuudeltaan se on maailman 10. suurin. Syvimmillään pohja tulee vastaan 700 metrissä. Järven tilavuus on 738 kuutiokilometriä, eli siinä on kolme kertaa enemmän vettä kuin Suomen järvissä yhteensä. Tämän lisäksi järvi on maailman toiseksi suolapitoisin Kaspianmeren jälkeen.

Ympäristömonitorointihankkeella vahvistetaan ympäristötietoisuutta

Suomen ympäristökeskuksen ja Kirgisian ympäristö- ja metsäviraston yhteistyö sai jatkoa tammikuussa 2015, kun Issyk Kul -järven monitorointihankkeen johtokunnan kokous pidettiin Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä.

Aikaisemmin syyskuussa 2014 pidetyssä seminaarissa keskusteltiin hankkeesta ja järven tilasta eri osapuolten kesken mukaan lukien kansalaisjärjestöt.

Hankkeen tavoitteena on kehittää paikallista laboratoriota, kerätä tietoa ja tiedon pohjalta tuottaa ympäristöinformaatiota järven tilasta niin päättäjille kuin kansalaisillekin.

Aasian kehityspankin tuella on tehty noin 300 000 USD laboratoriolaitehankinnat. Nyt ne on tarkoitus saada toimimaan ja laboratoriohenkilöstöä koulutettua. Laboratoriossa työskentelee kaksi henkilöä, mutta toiveissa on jopa neljän uuden laboratorio-osaajan palkkaaminen. 

Systemaattista mittausta Issyk Kul -järvellä tehtiin jo vuonna 1966. Neuvostoliiton hajoamisen myötä mittaustoiminta vähitellen hiipui puuttuvien resurssien vuoksi.  

Ennen 1990-lukua järven monitoroinnista vastasi Kyrghydromet, jolla on ollut käytössään 1970-luvun loppupuolella valmistunut ja vuonna 1982 Arkangelista tuotu tutkimuslaiva "Moltur". 

Laivan tuominen järvelle ei ollut yksinkertaista, sillä se toimitettiin lähelle järveä rautatiekiskoja myöten ja loput kilometrit vetämällä maata pitkin.

Laiva toimi tutkimuskäytössä vuoteen 1992 asti. Sitä on edelleen tarkoitus hyödyntää hankkeessa mm. ottamalla näytteitä järven syvimmästä kohdasta, joka on siis yli 700 metriä.

Näytteenottoa varten hankitaan myös pienempi ja nopeampi moottorivene.

Aikaisemmassa yhteistyössä Suomen ja Kirgisian ympäristöviranomaisten kesken on jo tehty kansainväliset kriteerit täyttävä sertifioitu keskuslaboratorio Bishkekiin. Tavallisten vesinäytteiden lisäksi siellä voidaan analysoida myös jätevesiä, saastuneita pintavesiä, maaperää ja ilmanlaatua.

Analyyseistä perittävillä maksuilla voidaan turvata laboratorion toiminta.

Issyk Kul_2

Yhteistyökumppanit tutustumassa Moltur-tutkimusalukseen.
Kuva: Jouko Eskelinen

Ilmastonmuutos ja kastelu vaikuttavat järven tilaan

Järven pinta on laskenut 10 metriä vuodesta 1850.  Kastelun sanotaan johtaneen tähän. Myös ilmaston vaihtelut ovat vaikuttaneet veden pinnan tasoon vuosituhansien aikana. 

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpötilan nousun vuoksi jäätiköt sulavat nykyään nopeammin tuottaen myös enemmän kasteluvettä maataloudelle. Mutta jäätiköiden ehdyttyä on ennustettavissa kuivemmat ajat.

Ilmastonmuutos on vakava uhka koko Keski-Aasialle. Surullinen esimerkki ilmastonmuutoksen ja kastelun vaikutuksista on Araljärven kuivuminen. Se oli aikaisemmin maailman neljänneksi suurin järvi.  

Kuuma järvi, vanhin raha ja musta surma

Järvellä on mielenkiintoinen historia.

Lumihuippuisten vuorien ympäröimä järvi ei jäädy talvellakaan. Issyk Kul tarkoittaa kirgisiaksi "kuumaa järveä" ja Kiinaksi "kuumaa merta". 

Issyk Kul oli silkkitien pysähdyspaikka. Järven pohjaan hautautuneena on antiikinaikainen noin 2500 vuotta vanha kaupunki, josta on löydetty maailman vanhin kolikko.  

Euroopassa tappaneen mustan surman arvellaan lähteneen liikkeelle alueelta.

Issyk Kul -järven suojelualue perustettiin jo vuonna 1948 ja se oli ensimmäinen Kirgisiassa. Vuodesta 2001 alue on ollut osa UNESCO:n maailmanlaajuisesti merkittävää biosfäärin suojeluohjelmaa.

Järvellä kerrotaan olleen Neuvostoliiton aikana torpedojen koetoimintaa.

Turismi on alueen tärkein elinkeino ja kalastus tarjoaa mahdollisuuksia.

Turismin ja kalastuksen kehittäminen on tärkeää Issyk Kul -järven talousalueelle.  Alue on suhteellisen harvaanasuttua. Issyk Kulin lääni kattaa noin 20 % maan pinta-alasta. Asukkaita on alle puoli miljoonaa eli vajaa 10 % Kirgisian väestöstä.

Issyk Kul -järvi on ollut tuhansia vuosia eristyksissä muista vesistöistä. Järvessä ei ole laskujokia. Järvialtaaseen onkin muodostunut omaperäinen, endeeminen kalakanta, josta esimerkiksi petokalat puuttuivat kokonaan.

Neuvostoliiton aikana harjoitetut kalaistutukset toivat järveen alkuperäiseen luontoon kuulumattomia kalalajeja, jotka nyt ovat uhkana alkuperäiselle kalalajistolle. Esimerkiksi kuha on tällainen kalalaji.  Armeniasta tuotettu taimen saattaa kasvaa jopa kolme kertaa suuremmaksi kuin alkuperäisessä ympäristössään.  

Kalakannan elvyttämiseksi järvessä oli vuosia kalastuskielto, mutta sen todellisista vaikutuksista ei olla yhtä mieltä. Monen asiantuntijan mielestä valikoivalla kalastuksella olisi paremmat vaikutukset kalakantaan. Myös oikean tiedon ja valvonnan merkitys ovat oleellisia tekijöitä kalakannan kehittämisessä. Kalastuskiellon aikana lisääntynyt salakalastus tuskin on auttanut tilannetta parempaan suuntaan.

Suomi tukee YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n kautta Issyk Kul järven kalanhoitohanketta. Kalakannan hoidossa tarvitaan vielä paljon työtä, jotta sillä voidaan turvata kestävä ammatti- ja virkistyskalastus.

2000-luvulla järven alueelle on rakennettu uusia hotelleja ja lomakyliä.  Nykyään naapurimaasta Kazakstanista tulee paljon lomaturisteja järven hiekkarannoille.

Neuvostoaikana järvi oli suosittu lomanviettokohde.  Valtiovierailulla Neuvostoliittoon vuonna 1977 Presidentti Urho Kekkonen poikkesi myös Kirgisiaan rentoutuen ja kalastellen järven rannoilla.

Jouko Eskelinen

Kirjoittaja toimii kehitysyhteistyön erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä Kazakstanissa

Linkit Issyk Kul -järven monitorointihankkeeseen ja UNESCO:n suojeluohjelmaan:

http://water.nature.gov.kg/index.php/en/

http://www.unesco.org/new/en/natural-sciences/environment/ecological-sciences/biosphere-reserves/asia-and-the-pacific/kyrgyztan/issyk-kul/

Tulosta

Päivitetty 23.2.2015


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot