Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Hankala alkuvuosi Kazakstanin taloudessa - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.3.2015

Hankala alkuvuosi Kazakstanin taloudessa

Ennusteet Kazakstanin talouskasvusta vuonna 2015 ovat heikentyneet. Maailmanpankki ennustaa 1,8 prosentin ja IMF noin 2,3 prosentin kasvua. Öljyn madaltunut maailmanmarkkinahinta, Venäjän ongelmat, maan pankkisektorin ongelmat sekä viennin heikentyminen yleisesti aiheuttavat vakavia haasteita Kazakstanin taloudelle.

Kansantaloutta kuitenkin vakauttaa öljyn ja kaasun viennistä kerrytetty rahasto sekä keskuspankin valuuttavaranto, joiden yhteismäärä vuoden alussa ylitti sata miljardia dollaria. Kazakstan myös käyttää öljyrahastoaan taloutensa elvyttämiseen mm. investoimalla voimakkaasti maan infrastruktuuriin.

tenget

Yksi Kazakstanin suurimmista ongelmista on sen kansallisen valuutan kurssin vahvuus suhteessa muihin valuuttoihin, erityisesti ruplaan. Tengen devalvaatio olisi luonnollisin ja tehokkain keino ongelman ratkaisemiseksi, mutta Kazakstanin sisäpoliittiset tekijät ovat ainakin toistaiseksi estäneet devalvaation tapahtumisen.

Kazakstanin talouden alkuvuosi on ollut maan kannalta haasteellinen. Maailmanpoliittisen tilanteen kehittyminen on vaikuttanut monin tavoin Kazakstanin talouteen kutistaen sen liikkumavaraa. Ruplan kurssin romahtaminen on tehnyt Kazakstanin tilanteen vaikeaksi, sillä Euraasian talousliiton jäsenenä maiden välillä ei ole tullirajaa. Talouden ongelmat eivät ole rajoittuneet vain Venäjältä tulevaan heijastusvaikutukseen, vaan öljyn madaltunut maailmanmarkkinahinta, maan pankkisektorin ongelmat sekä viennin heikentyminen yleisesti aiheuttavat vakavia haasteita Kazakstanin taloudelle.

Kansantaloutta kuitenkin vakauttaa öljyn ja kaasun viennistä kerrytetty rahasto sekä keskuspankin valuuttavaranto, joiden yhteismäärä vuoden alussa ylitti sata miljardia dollaria. Kazakstan myös käyttää öljyrahastoaan taloutensa elvyttämiseen mm. investoimalla voimakkaasti maan infrastruktuuriin.

Heikentyvää kasvua ja budjettileikkauksia

Ennusteet Kazakstanin talouskasvusta vuonna 2015 ovat heikentyneet kauttaaltaan. Maailmanpankki ennustaa 1,8 prosentin ja Kansainvälinen valuuttarahasto noin 2,3 prosentin kasvua. Kazakstanin talousministeri Derbolat Dossayevin arvio tämän vuoden talouskasvusta on 1,5 prosenttia. Kokonaisuutena talouskasvun ennustetaan kuitenkin säilyvän etumerkiltään positiivisena.

Öljyn hinta on merkittävä tekijä Kazakstanin kannalta. Maa tarvitsisi 62 dollarin barrelihinnan pitääkseen budjettinsa tasapainossa. Öljyn hinnan odotetaan kuitenkin seuraavan noin 57 dollarin keskiarvoa vuonna 2015. Ministeri Dossayevin mukaan valtion tulot tulevat jäämään tänä vuonna lähes 5 miljardia dollaria asetetusta tavoitteesta, mikäli öljynhinta pysyttelee 50 dollarissa. Ministerin arvioon ei ole laskettu kansallisesta öljyrahastosta otettavia elvytysmiljardeja.

Kazakstan onkin jatkanut valitsemallaan linjalla elvyttäen taloutta viime syksynä lanseeratun uuden talousohjelman Nurly Zholin puitteissa. Kazakstan elvytti jo viime vuoden aikana talouttaan 5,4 miljardilla dollarilla, joista leijonanosa osoitettiin maan infrastruktuurin kehittämiseen. Tähän lasketaan niin liikenne-, energia-, teollisuus- kuin sosiaalisenkin infrastruktuurin kehittäminen. Lisäksi osa rahoista oli tarkoitus ohjata pienten ja keskisuurten yritysten avustamiseen. Varoja ohjattiin myös pankkisektorille jopa 1,3 miljardin dollarin verran.

Lisäksi presidentti ohjeisti hallitusta ohjaamaan Kazakstanin kansallisesta öljyrahastosta vuosien 2015–17 aikana 3 miljardia dollaria vuosittain talouden elvyttämiseen. Ilmeisesti näistäkin miljardeista suurin ohjataan infrastruktuurin ja erityisesti tiestön kehittämiseen sekä megaprojekteihin kuten Khorgosin erityistalousalueen kehittämiseen.

Helmikuun lopussa maan hallitus ilmoitti leikkaavansa maan budjettia kymmenellä prosentilla, joka tarkoittaa euromääräisesti noin 3,5 miljardin leikkausta. Presidentti Nazarbajev kuitenkin painotti, etteivät leikkaukset tulisi koskemaan sosiaalipalveluita. Kansallinen hyvinvointirahasto ja valtion yritysten hallinnointiyhtiö Samruk-Kazyna tulee myös leikkaamaan investointejaan ja budjettiaan tänä vuonna yhteensä jopa 1,8 miljardilla dollarilla. Uutisessa mainittiin erityisesti, etteivät leikkaukset tule koskemaan Nurly Zhol –ohjelman projekteja tai muita kansallisia prioriteettiprojekteja kuten Astana Expoa, joille päinvastoin on korvamerkitty lisärahoitusta.

Devalvaatio rahapolitiikan ongelmana

Yksi Kazakstanin suurimmista ongelmista on sen kansallisen valuutan kurssin vahvuus suhteessa muihin valuuttoihin, erityisesti ruplaan. Tengen devalvaatio olisi luonnollisin ja tehokkain keino ongelman ratkaisemiseksi, mutta Kazakstanin sisäpoliittiset tekijät ovat ainakin toistaiseksi estäneet devalvaation tapahtumisen. Sisäisen vakauden ylläpitäminen on hallitsevan puolueen ja presidentti Nazarbajevin tärkein prioriteetti, ja viime helmikuussa yllättäen tehty tengen devalvointi 19 prosentilla aiheutti laajalti tyytymättömyyttä Kazakstanissa. Huhuja uudesta devalvaatiosta kiertää jatkuvasti, mutta yhtä laajamittaista devalvaatiota tuskin uskalletaan tehdä ainakaan ennen aikaistettuja presidentinvaaleja huhtikuun lopulla.

Rasitusta lisää myös se, että Kazakstan tuo 70 % tarvitsemistaan kulutushyödykkeistä. Devalvaatio aiheuttaisi suoraan kuluttajahintojen nousun. Maan asuntomarkkinat ovat myös osoittaneet hidastumisen merkkejä ostajien ennakoidessa mahdollisesti tulevaa devalvaatiota. Huomattavan ongelman maan taloudelle aiheuttavat myös ulkomaiset valuuttalainat, jotka ovat alttiita tengen kurssiheilahteluille. Ulkomaista lainaa on noin 16,9 miljardin dollarin edestä.

Ruplan kurssin romahduksen johdosta venäläistuotteista on tullut hetkessä selkeästi halvempia, kuin vastaavista kazakkituotteista. Vallitsevissa olosuhteissa kazakkituottajat eivät pysty kilpailemaan hinnoissa vastaavien venäläistuotteiden kanssa. Tuoteryhmästä riippuen venäläistuotteet ovat keskimäärin 30 – 60 % halvempia kuin vastaavat kazakkituotteet. Ruplan kurssin heikentyminen suhteessa tengeen on painanut hinnat alas kaikkialla, myös öljytuotteiden ja bensiinin kohdalla. Erityisen ongelmalliseksi on koettu autojen maahantuonti Venäjältä. Pelkästään viime vuoden marras- ja joulukuun aikana Venäjältä tuotiin 40 000 autoa rajan ylitse – noin seitsemän kertaa enemmän normaaliin kuukausitasoon verrattuna, joka on liikkunut 6000 – 7000 tuodun auton välillä. Tällä on ollut luonnollisesti se seuraus, että Kazakstanin omat automarkkinat ovat jokseenkin tyrehtyneet.

Tengen mahdollinen devalvaatio ja maan tuleva talouskehitys on huolestuttanut maan väestöä, jonka parissa on ollut merkkejä varautumisesta vaikeampiin aikoihin. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että ulkomaisen valuutan määrä Kazakstanissa kasvoi 72 prosentilla suhteessa edellisvuoteen pankkien asiakkaiden vaihtaessa talletuksiaan dollaripohjaisiin. Kazakstanin keskuspankki onkin julkaissut ”dollarisaation” vähentämiseen tähtäävän ohjelman, jonka puitteissa pyritään mm. nostamaan tenge-pohjaisten talletusten takauskattoa, kehittämään pankkisektoria sekä lisäämään muuhun kuin käteiseen pohjautuvien maksujärjestelmien käyttöä.

Ennenaikaisten presidentinvaalien toivotaan tuovan vakautta

Kazakstanissa järjestetään ennenaikaiset presidentinvaalit 26. huhtikuuta. Alun perin presidentti Nazarbajevin presidenttikausi olisi kestänyt vuoteen 2016, mutta kiristyvä taloustilanne ja geopolitiikka ovat ilmeisesti syinä vaalien ennen aikaistamiseen. Kansan halutaan vaikeina aikoina osoittavan tukensa presidentti Nazarbajeville, joka on ollut niin sisäisen kuin ulkoisenkin vakauden luottomies. Käytännössä Nazarbajevin uudelleenvalinta on erittäin todennäköistä.

Vaalien järjestämistä etukäteen on myös pidetty keinona hillitä devalvaatiohuhujen leviämistä kansan keskuudessa ja pyrkimyksenä luoda vakautta markkinoille, jotka ovat herkkiä reagoimaan devalvaatiouhkaan. Devalvaatio koskettaisi automaattisesti myös Kazakstanin pankkisektoria, sillä dollariin sidottujen lainojen reaaliarvo nousisi devalvaation myötä. Tämä on herättänyt epävarmuutta Kazakstanin pankkijärjestelmän stressinsietokyvystä. Presidentin ja hallituksen vaikutuskeinona on luoda vakautta ja uskoa talouspolitiikan johdonmukaisuuteen ja jatkuvuuteen. Kansan parissa on vallalla ajatus, että devalvaatio ei ole mahdollinen ennen presidentinvaaleja.

Euraasian talousliitto tuli voimaan, WTO -neuvottelut jatkuvat

Venäjän, Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Armenian muodostama Euraasian talousliitto EEU astui vuoden alussa voimaan ilman erityisiä juhlallisuuksia. Hiljaisuus voi osittain johtua siitä, että julkisuudessa on uutisoitu kolmen suurimman talousliiton maan erimielisyyksistä koskien mm. elintarvikkeiden transitioliikennettä Venäjän läpi. Venäjä on asettanut monet EU:sta ja muista länsimaista tuotavat elintarvikkeet vastapakotteiden alaisiksi, ja niiden kuljettamisessa Venäjän läpi esim. Kazakstaniin on kohdattu ongelmia. Kazakstan ja Valko-Venäjä eivät ole osallistuneet EU:n ja Venäjän toisilleen asettamiin pakotteisiin.

Käytännössä talousliiton vaikutuksista kaupalle on edelleen vaikea saada tietoa. Monet yhteisistä standardeista ja sertifikaateista ovat vasta työn alla Euraasian talouskomissiossa, eikä kaikkia tullimuodollisuuksiakaan ole poistettu talousliiton maiden väliltä. Periaatteessa esim. yhdessä talousliiton maassa myönnetyn sertifikaatin pitäisi kelvata kaikissa liiton maissa, mutta käytännössä järjestelmän kehitys on vielä kesken.

Kirgisiasta on tulossa Euraasian talousliiton uusin jäsen 29.5.2015. Kirgisia ilmoitti vastikään virallisesti WTO:lle aikeistaan liittyä unioniin.  Köyhälle Kirgisialle talousliitto on tärkeä, sillä sen kansalaisia on tuhansittain vierastyöläisinä Venäjällä. Kirgisia on kuulunut WTO:on vuodesta 1998.

Kazakstanin WTO –jäsenyysneuvotteluissa eletään kriittisiä aikoja, sillä neuvottelut pyritään saamaan loppuun tämän kevään aikana. Jo 19 vuotta kestäneiden neuvotteluiden saattaminen loppuun ei kuitenkaan ole edelleenkään varmaa. Kazakstanin WTO –neuvottelut ovat monimutkaistuneet mm. Euraasian talousliiton voimaantulon myötä.

Tulosta

Päivitetty 16.4.2015


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot