Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tarinoita uuden Silkkitien varrelta - kenttämatka Khorgokseen Kazakstanin ja Kiinan rajalle - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 15.5.2015

Tarinoita uuden Silkkitien varrelta - kenttämatka Khorgokseen Kazakstanin ja Kiinan rajalle

Kuva: Anniina Koivula-Olstad
Khorgos rautatiet
Khorgoksen tulevan kuivasataman alueelle on jo rakennettu rautateitä molemmilla raideleveyksillä useiden kilometrien verran.

Kazakstan on lähtenyt innokkaasti mukaan Kiinan aloittamaan ”Uusi Silkkitie” – hankkeeseen, jonka raameissa on tarkoitus rakentaa kuljetusyhteyksiä sekä rauta- että maanteitse Länsi-Kiinan ja Länsi-Euroopan välille. Kazakstan, joka haluaa monipuolistaa talouttaan, näkee Kiinan suunnitelmissa mahdollisuuden kehittää Kazakstanista niin rahtiliikenteen kauttakulkumaan kuin logistiikkakeskuksen.

Kazakstan käyttääkin uuden talousohjelmansa myötä jopa miljardeja dollareita kuljetusinfrastruktuurin rakentamiseen ja kohentamiseen; suunnitelmat pitävät sisällään tuhansia kilometrejä maanteitä ja rautateitä sekä logistiikkakeskusten rakentamista. 

Tarkemmin sanottuna Kiinan uusi Silkkitie – hanke kulkee nimellä ”One Belt, One Road”, jossa ”one belt” tarkoittaa Keski-Aasian kautta kulkevaa talousvyöhykettä Eurooppaan. ”One road” taas tarkoittaa merireittiä Kiinasta Eurooppaan ja muualle. Silkkitien taloudellinen vyöhyke ei pidä sisällään vain kuljetusyhteyksiä, vaan kyse on myös energiayhteistyöstä eli energiainfrastruktuurin rakentamisesta maiden välille. Kiina rahoittaa hanketta vastikään perustetun Asian Infrastructure Investment Bankin (AIIB) sekä erillisen Silkkitie-rahaston avulla. Näiden kautta Kiina voi tarjota rahoitusta infrastruktuuriprojekteille jopa 140 miljardin dollarin edestä. 

Silkkitie – projektin myötä niin Kiina kuin Kazakstan ovat investoimassa voimakkaasti maiden välisen raja- ja erityistalousalueen Khorgoksen kehittämiseen. Viime syksynä Khorgos nimettiin presidentti Nazarbajevin toimesta yhdeksi maan prioriteettiprojekteista, ja sille korvamerkittiin 445 miljoonaa dollaria Kazakstanin talouden kokonaiselvytyspaketista. Kazakstanilaiset ovat tuoneet omalta osaltaan Silkkitien taloudellista vyöhykettä voimakkaasti esille ja esim. rautatieyhteyden valmistumista Kazakstanista Turkmenistanin kautta Iraniin on juhlittu näyttävästi. Samaan aikaan Euroopan maat ovat kiinnostuneet uudesta kuljetusreitistä ja näkyvissä on jo kilpailua siitä, mikä tulee olemaan reitin läntinen päätepiste. 

Suomen kannalta kysymys on oleellinen, sillä Kazakstanin viimeisimmissä skenaarioissa päätepiste olisi Pietari. Toimiessaan Khorgos ei ole pelkästään suomalaisen logistiikka-alan kannalta kiinnostava, vaan siitä voisivat hyötyä myös esim. Kiinan kanssa kauppaa käyvät yritykset sekä yritykset, jotka valmistuttavat tuotteitaan Kiinassa ja joiden markkinat ovat Euroopassa. Kiinasta Eurooppaan kuljetusaika saattaa supistua jopa 30 vuorokautta verrattuna merirahtiin.

Tätä taustaa vasten Suomen Astanan suurlähetystö teki yhdessä Ruotsin Astanan suurlähetystön kanssa tutustumismatkan Khorgokseen 16–17.4.2015. Delegaatioon kuuluivat Suomen lähetystön kakkosvirkamies Anniina Koivula-Olstad, Finpron Kazakstanin edustaja Aleksej Leppänen, Ruotsin suurlähettiläs Christian Kamill ja Ruotsin lähetystön kaupallinen neuvonantaja Alexey Zernov.

”Khorgos” sisältää useita eri infrastruktuuriprojekteja

Kuva: Anniina Koivula-Olstad
Khorgos delegation at border
Delegaatiomme kirjaimellisesti Kazakstanin ja Kiinan rajalla.

Matka Almatysta Khorgosta lähinnä olevaan pikkukaupunkiin Zharkentiin kestää noin viisi tuntia ilman pysähdyksiä. Tie on huonokuntoinen ja kapea; se kulkee välillä pikkukylien läpi mutta suurimmaksi osaksi kuivalla aroilla sekä osittain vuoristoisessa maastossa. Tie vaikuttaakin tällä hetkellä soveltumattomalta laajamittaiselle rekkaliikenteelle, mutta liikenne on jo nyt vilkasta ja kasvaa jatkuvasti. Tien laajentaminen ja kunnostaminen on jo aloitettu lähellä Khorgosta, jossa projektin johtavana konsulttina (laaduntarkkailijana) toimii Ruotsin valtion omistama konsulttiyritys SweRoad. SweRoad vastaa Almaty-Khorgos – tien osuudesta, joka kulkee Zharkentin kaupungin lähellä aina rajalle saakka, yhteensä noin 130 km matkan. Tielle rakennetaan kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan. SweRoadin vastaaman tieosuuden pitäisi olla valmis toukokuussa 2016, ja rakennustyöt olivat silminnähtävästi edistyneet hyvin. 

Kenttämatkamme toinen päivä käytettiin kokonaan Khorgokseen tutustumiseen. Isäntänä toimivat ICBC Khorgos (International Center of Boundary Cooperation) sekä Kazakstanin valtion rautateiden Temir Zholyn korkea-arvoinen edustaja. Heti alussa kohtasimme yllättävän tiedon eli sen, että Khorgos pitää sisällään useita projekteja, jotka myös sijaitsevat erillään toisistaan. Päähankkeet ovat ICBC Khorgos eli ns. vapaakauppa-alue sekä Khorgos Eastern Gate, joka pitää sisällään ns. kuivasataman rautatieyhteyksineen sekä tulevan erityistalousalueen. Ensiksi mainittu ICBC Khorgos sijaitsee varsinaisella rajalla, ja Khorgos Eastern Gate kymmenisen kilometriä sisämaahan päin Kazakstanin puolella. Jälkimmäinen projekti on se, joka on Suomen kannalta kiinnostavin. Vapaakauppa-alue voi kuitenkin tarjota mahdollisuuden suomalaisille elintarvike- ja kulutustavarayrityksille – pohjoismainen laatu ja eksotiikka voivat puhutella paikallisia kuluttajia ja erottua muusta tarjonnasta. 

Vapaakauppa-alue Khorgos

Khorgos China tax free
Kiinan puolelle Khorgosta on jo rakennettu ostoskeskuksia tax free -shoppailua varten.

ICBC Khorgos on Kazakstanin ja Kiinan yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on siis luoda vapaakauppa-alue maiden rajalle. Alue tulee kokonaisuudessaan olemaan 560 hehtaaria, josta Kazakstanin puolella on 217 hehtaaria. Molemmat maat ovat luoneet omat suunnitelmansa alueidensa rakentamiseksi, mutta kantavana ideana on luoda tax free - ostosmahdollisuuksia ja viihdekeskuksia kummallekin puolelle. Alueelle halutaan siis houkutella turisteja, yrityksiä ja investointeja. Rajamuodollisuuksia on pyritty helpottamaan niin, että vierailijat voivat oleskella alueella 30 päivää ilman viisumia. Vierailijoiden täytyy kuitenkin poistua alueelta samalta puolelta, josta he tulivat sisälle eli kyse ei ole rajan ylittävästä liikenteestä.

Vapaakauppa-alueen yhteyteen on rakennettu myös logistiikkakeskus rahtiliikennettä varten. Tarkoituksena on, että esim. Kiinasta tulevat rekat purkavat lastinsa varastohalleihin, joista Kazakstanista tulevat rekat lastaavat ne mukaansa palaten takaisin Kazakstaniin. Tällä hetkellä varastohallit kumisivat vielä tyhjyyttään, mutta toiminta ei halleja hallinnoivan Senko Lancasterin mukaan ole vielä ehtinyt käynnistyä kunnolla.

ICBC Khorgoksessa Kazakstanin puolella on olemassa vasta rajanylitysfasiliteetit, kun taas Kiinan puolelle on jo rakennettu muutamia ostoskeskuksia, jotka ovat avoinna vierailijoille. Tarkoituksena on tulevaisuudessa siis sekä kiinalais- että keskiaasialaistuotteiden myynti. Yksi kysymys on se, mistä saada ne tuhannet toivotut turistit ja liikemiehet alueelle. Niin Kiinan länsiraja kuin erityisesti Kazakstanin itäraja ovat melko harvaan asuttua seutua, ja lähimpiin suurkaupunkeihin Kazakstanin Almatyyn ja Kiinan Ürümqiin on tuntien ajomatka. Lähin kaupunki Kazakstanin puolella on n. 40 000 asukkaan pikkukaupunki Zharkent, ja Kiinan puolella Huoerguosen (Khorgoksen) kaupunki n. 50 000 asukkaallaan.

Rautatieyhteys ja erityistalousalue Khorgos – Eastern Gate

Kuva: Anniina Koivula-Olstad
Khorgos Altynkol
Altynkolin asema lähellä tulevaa erityistalousaluetta on jo toiminnassa.

Suomen kannalta mielenkiintoisin hanke on Khorgos – Eastern Gate, joka on erityistalousalue (SEZ) ja varsinainen osa uuden Silkkitien liikenne- ja logistiikkayhteyksiä. Rakenteilla oleva alue on arviolta hieman yli 10 km päässä rajalta ja edellä mainitulta vapaakauppa-alueelta Kazakstanin puolella. Alueella on jo nyt toiminnassa oleva Altynkolin rautatieasema ja sen läheisyydessä kulkee myös Länsi-Euroopan ja Länsi-Kiinan välinen valtatie. Altynkolin aseman läheisyyteen on suunnitteilla ”kuivasatama” eli logistiikkaterminaalikeskus sekä raide- että tieliikenteelle. Kuivasatama itsessään tulee olemaan osa Khorgoksen erityistalousaluetta. Erityistalousalueelle tulee lisäksi teollisuusalue ja oma alueensa logistiikka-alan yrityksille.

Kuivasataman rakentaminen aloitettiin vasta joulukuussa 2014 ja sen on pääosin tarkoitus olla valmis 2016. Käytännössä Kazakstanin valtiollinen rautatieyhtiö Temir Zholy on koko Eastern Gate - hankkeen päävastuutaho ja -operaattori. Alueelle rakennetaan rautateitä sekä Kiinan että Venäjän raideleveyksillä; Kiina käyttää normaaliraideleveyttä 1435 mm, kun taas Venäjällä ja Suomessa on käytössä leveämpi raideleveys 1524/1520 mm. Kävimme Altynkolin lähellä rautatietyömaalla, joka tulee olemaan osa kuivasatamaa. Rakennustyöt olivat edistyneet huomattavan ripeästi vain kolmessa ja puolessa kuukaudessa; paikalla, jossa kävimme, oli rakennettu kolme kiskoa kummallakin raideleveydellä useiden kilometrien verran.

Rautainen Silkkitie voi tarjota mahdollisuuksia Suomelle

Vierailuamme isännöi osaltaan myös Temir Zholyn logistiikan kehityskeskuksen varajohtaja Abdur-Rashid Sakenov. Sakenov kertoi, että ”rautainen Silkkitie” ei pysty kilpailemaan merirahdin kanssa kustannuksissa, joten he panostavat luomaan ajallisesti huomattavasti nopeamman kuljetusyhteyden. Tätä voisi hyödyntää erityisesti rahdissa, jota ei voida varastoida pitkään. Kazakstanin suurin valtionyhtiö Temir Zholy ei vastaa pelkästään rautateistä, vaan myös satamista (esim. Kaspianmeren rannalla), erityistalousalueista sekä 13 lentoasemasta eri puolilla Kazakstania. Näin ollen rautatieyhtiö voi kehittää ja tarjota kuljetusyhteyksiä, jotka sisältävät esim. juna-lentorahti – yhdistelmän. Tällainen on jo suunnitteilla sekä ilmeisesti kokeiltukin; suunnitelmassa Kiinasta Khorgoksen kautta junalla tullut rahti jatkaisi matkaansa lentoteitse Almatysta.

Sakenov oli hyvin perillä ja kiinnostunut Suomen logistiikkasektorista, rautateistä ja satamista ja esitti toiveita yhteistyömahdollisuuksista. Suomen valttina nähtiin sama raideleveys kuin Kazakstanissa ja Venäjällä. Viime aikoina Kazakstanissa esitetyissä kartoissa uuden Silkkitien päätepiste on piirretty Pietariin, mutta meille jaetussa esityksessä se oli piirretty Helsinkiin asti. Tämä voi tietenkin olla laajassa mittakaavassa liioittelua, mutta se osoittaa kuitenkin sen, että Suomella voisi olla mahdollisuuksia saada osansa uusien kuljetusyhteyksien volyymista. Sakenov myös toivoi suomalaisten logistiikkayritysten kiinnostuvan toiminnasta Khorgoksessa, ja kertoi, että Temir Zholy voisi puolestaan olla kiinnostunut perustamaan oman logistiikkaterminaalin johonkin suomalaiseen satamaan. Näin yhtiö on jo ilmeisesti toiminut Kiinassa.

Taustaa ja tulevaisuudennäkymiä Silkkitien varrelta

Khorgos Silkkitiet, Khorgos Silkkitiet, Khorgos Silkkitiet, Khorgos Silkkitiet
Karttakuva paljastaa uuden Silkkitien monet reittivaihtoehdot.

Silkkitie - strategia on kokonaisuudessaan korkealla Kiinan prioriteettilistalla; uuden Silkkitien kehittäminen on yksi maan tämän vuoden kolmesta taloudellisesta avainstrategiasta sekä yksi ulkopolitiikan pääfokuksista. Kazakstan oli ensimmäinen maa, joka tarttui Kiinan aloitteeseen ja lähti voimalla kehittämään maan läpi kulkevia tie- ja raideliikenneyhteyksiä sekä yhteistä vapaakauppa-aluetta Khorgoksen rajanylityspaikalle. Kazakstan ja Kiina ovatkin kehuneet Silkkitien taloudellisen vyöhykkeen ja Kazakstanin uuden, infrastruktuurin kehittämiseen keskittyvän Nurly Zhol – talousohjelman yhteensopivuutta. Pelkästään tänä vuonna Kazakstan ja Kiina ovat allekirjoittaneet sopimuksia yli 23 miljardin dollarin edestä, kun ne jo viime vuonna tekivät sopimuksia yli 14 miljardin dollarin arvosta. Silkkitien taloudellinen vyöhyke – hankkeessa Kazakstanista on tullut Kiinan avainkumppani.

Rautaisen Silkkitien reitistä on olemassa erilaisia suunnitelmia. Kiina itsekin on esittänyt useita erilaisia vaihtoehtoja rautatiereiteistä Eurooppaan; osassa niissä reitti kulkee Kazakstanin jälkeen Turkmenistanin, Iranin ja Turkin kautta Eurooppaan, osassa taas Venäjän kautta. Kazakstanin esittämissä suunnitelmissa reitin päätepiste on kuitenkin selkeästi Pietari. Kazakstanin mukaan jokainen maa vastaa oman osuutensa kehittämisestä, ja heidän mukaansa ainakin Kiina ja Kazakstan ovat jo pitkällä hankkeen toteuttamisessa.

Silkkitien läntisestä päätepisteestä tullaan todennäköisesti kilpailemaan eurooppalaisten maiden välillä. Liettuan Klaipeda on tähän saakka esiintynyt useissa suunnitelmissa uuden Silkkitien logistisena solmukohtana, mutta tällä hetkellä esimerkiksi Kiinan Chongqingin ja Saksan Duisburgin välillä on jo toimiva junarahtiyhteys, joka liikennöi 1-3 kertaa viikossa. Jo vuosi sitten matka kaupunkien välillä taittui vain 16 päivässä, ja reitti kulki Kazakstanin, Venäjän, Valko-Venäjän ja Puolan kautta. Helmikuun lopulla tänä vuonna taas juhlittiin maailman pisimmän junareitin avaamista Kiinan Yiwun ja Espanjan Madridin välille. Yhteyksiä on kehitetty myös esim. Kiinan Chengdun ja Puolan kaupunkien välille sekä Latviaan. Esim. DHL tarjoaa lämpötilakontrolloituja junarahtikuljetuksia nimenomaan Chengdu-Puola – reitille.

Ei siis voida sanoa, että rakenteilla olisi yksi tietty yhteys Kiinasta Eurooppaan, vaan todennäköisesti useita eri reittejä tullaan käyttämään vaihtelevasti, riippuen sekä markkinavoimista että maailmanpoliittisesta tilanteesta. Itse asiassa siten tämä uusi Silkkitie muistuttaa historiallista esikuvaansa, joka ei koskaan ollut vain yksi tie, vaan Euraasian mannerta halkoneiden useiden kauppareittien verkosto.

Anniina Koivula-Olstad

Tulosta

Päivitetty 14.9.2015


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot