Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tengen kurssi kellumaan Kazakstanissa - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 3.9.2015

Tengen kurssi kellumaan Kazakstanissa

Kazakstanin hallitus ja kansallispankki (National Bank) luopuivat yllättäen 20.8. kansallisen valuutan tengen kurssin sääntelystä ja päästivät valuutan kellumaan ensimmäistä kertaa maan historiassa. Tämän seurauksena tenge devalvoitui lähes välittömästi 23–27 prosenttia noin 185 tengestä 255 tengeen dollariin nähden. Syyskuun alussa tengen kurssi oli kuitenkin jo tasoittunut noin 240 tengeen, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan tengen luonnollinen kurssi tulisi olemaan 235 tengen paikkeilla dollariin nähden.

Kuva: Anniina Koivula-Olstad
Valuuttakurssit
Kazakstanin päästettyä tengen kellumaan 20.8. se heikentyi nopeasti. Kuvassa valuuttakurssit samalta päivältä.

Jo aiemmin kesällä kansallispankki laajensi tengen kurssin vaihteluväliä, joka asetettiin 170-198 tengeen dollaria kohden. Tuolloin pankin kuvernööri julisti, että tengen arvo tulee pysymään sen sisällä ainakin tämän neljänneksen.

Äkillinen päätös ja valuutan raju devalvoituminen aiheutti aluksi lähes paniikkimielialoja kansan keskuudessa ihmisten rynnätessä pankkeihin ja rahanvaihtopisteisiin vaihtaakseen tengensä dollareiksi. Hinnat alkoivat nousta melkein välittömästi, ja esimerkiksi elektroniikkaliikkeet ja autokaupat sulkivat ovensa arvioidakseen uudet hinnat äkkiä kallistuneille tuontituotteilleen.

Tengen devalvaatiota on odotettu jo vuoden verran, mutta silti hallituksen päätös tuli yllättäen ja ilman etukäteisvaroitusta. Keskiviikkona 19.8. tengen arvo alkoi yllättäen heiketä pysyen kuitenkin pääasiassa vielä nipin napin sille asetetun vaihteluvälin rajoissa. Kansallispankki ja hallitus pysyivät kuitenkin vielä hiljaa, kunnes torstaina pääministeri Massimov ilmoitti hallituksen uudesta rahapolitiikasta, joka tulisi perustumaan inflaation säätelyyn ja vapauttamaan tengen arvon markkinavoimien määriteltäväksi. Hallitus varasi kuitenkin itselleen oikeuden puuttua valuuttakurssiin tarvittaessa, mikäli tilanne uhkaa talouden vakautta.

Tengeen on kohdistunut devalvaatiopaineita jo vuoden ajan erityisesti Venäjän ruplan voimakkaan heikentymisen takia. Halvemmat tuontituotteet ovat virranneet Venäjältä Kazakstaniin, jonka talous on kärsinyt sekä perinteisten vientimaidensa Venäjän ja Kiinan kasvun hiipumisesta että ennen kaikkea alhaisesta öljyn hinnasta. Kiina devalvoi valuuttansa yuanin (renminbi) elokuun puolivälissä, mikä saattoi olla viimeinen sysäys pitkitetylle päätökselle devalvoida tenge.

Devalvaatiolla – tai oikeammin tengen arvon määräytymisellä markkinavoimien mukaan – Kazakstanin hallitus toivoo parantavansa maan kilpailukykyä, luomaan työpaikkoja ja tasapainottamaan taloutta pitkällä aikavälillä. Monien riippumattomien asiantuntijoiden mukaan Kazakstan oli pakkotilanteessa eikä devalvaatiota voitu enää välttää. Huonontuneen taloustilanteen myötä esimerkiksi monet öljynporausyhtiöt olivat jo irtisanoneet satoja työntekijöitä tai uhanneet joutuvansa laskemaan jäljelle jääneiden palkkoja. Kazakstanin talous on pitkälti riippuvainen öljyn ja kaivannaisten viennistä, joten vientiyritysten kilpailukyvyn takaaminen on olennaista, jotta irtisanomisilta ja kasvavilta työttömyysluvuilta vältyttäisiin.

Hillitäkseen kansalaistensa tyytymättömyyttä presidentti Nazarbajev ilmoitti heti devalvaatiouutisen jälkeen, että kansalaisten tenge-pohjaiset talletukset tultaisiin korvaamaan aina miljoonaan tengeen saakka. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten tämä tullaan käytännössä tekemään. Lisäksi muutama päivä devalvaation jälkeen saatiin ilmoitus opettajien palkankorotuksista, jotka tulisivat keskimäärin olemaan 27 prosenttia. Kazakstanissa opettajat ovat yksi heikoimmin palkatuista, koulutetuista ammattiryhmistä. Ennen devalvaatiota opettajien keskimääräinen kuukausipalkka on ollut noin 270-540 dollaria.

Edellisen kerran devalvoitiin helmikuussa 2014

Kazakstan devalvoi tengen edellisen kerran helmikuussa 2014, jolloin valuutan arvo heikkeni yhdessä yössä 19 prosenttia. Edellinen devalvaatio tuli kansalaisille yllätyksenä ja se aiheutti laajaa tyytymättömyyttä kansassa, jonka ostovoima heikkeni äkillisesti jopa viidenneksen. Devalvaation seurauksena hinnat kohosivat nopeasti, sillä Kazakstan on hyvin tuontiriippuvainen maa. Tilannetta pahentaa se, että Kazakstanin talous on voimakkaasti dollarisoitunut; esimerkiksi asuntojen hinnat ja vuokrat ovat usein dollareissa, jolloin ostovoiman huomattava heikkeneminen ajaa monia asuntovelallisia taloudelliseen ahdinkoon. 

Edellisen devalvaation jälkeen hallitus presidentti etunenässä onkin saanut tehdä hartiavoimin töitä kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi. Päättäjät lupasivat, ettei samanlaista yhtäkkistä suurta devalvaatiota tulisi tapahtumaan, ainakaan ilman ennakkoilmoitusta. Kazakstanissa myös järjestettiin viime keväänä ennenaikaiset presidentinvaalit, jossa presidentti Nazarbajev valittiin jälleen uudelle kaudelle. Vaalikampanjansa aikana presidentti lupasi, ettei suurempaa devalvaatiota tulisi vaalien jälkeen, niin kuin maassa laajalti tuolloin spekuloitiin, ja vielä toukokuussa kansallispankin kuvernööri Kelimbetov julisti, ettei devalvaatiota tule. Tämä kertookin siitä, kuinka paljon öljyn hinta vaikuttaa Kazakstanin talouteen ja ettei öljyn jälleen kerran ennätyksellisen alhaiseen hintaan oltu kunnolla varauduttu.

Uusia projekteja lykätään?

Presidentti Nazarbajev puhui Kazakstanin taloudellisesta tilanteesta päivää ennen kuin tenge päästettiin kellumaan. Puheessaan presidentti kehotti hallintoaan varautumaan ja mukauttamaan budjetin siihen, että viiden vuoden ajan öljynhinta tulee olemaan 30–40 dollarissa barrelilta, metallien ja muiden kaivannaisten hinta tulee olemaan niin ikään alamaissa, investointien määrä tulee vähenemään samoin kuin elintärkeä vienti Venäjälle ja Kiinaan.

Synkkien madonlukujen seurauksena uudet projektit tulevat presidentin mukaan saamaan rahoitusta hyvin rajoitetusti, ja uudet ”aloitteet” tullaan lykkäämään vuoteen 2018. Vielä ei ole kuitenkaan tietoa, mitä tämä tulee käytännössä tarkoittamaan. Hallinto tulee todennäköisesti kuitenkin pitämään kiinni jo sovituista sekä talouden elpymisen ja työllisyyden kannalta tärkeistä infrastruktuuriprojekteista. Samoin Astana Expon rakentaminen etenee ajallaan.

Kazakstan maksaa nyt kovaa hintaa riippuvuudestaan öljyn ja kaivannaisten vientiin. Maa on jo pitkään pyrkinyt monipuolistamaan talouttaan, mutta uudistukset ovat edenneet liian hitaasti ja epävarmasti. Edelleen raakaöljy kattaa 55 prosenttia viennistä ja metallit 14 prosenttia. Öljyn hinnan lasku on siten suurin yksittäinen syy taloustilanteen heikkenemiselle, mutta myös viennin lasku hidastuvan kasvun naapurimaihin koettelee Kazakstania. Tilanne tulee todennäköisesti vauhdittamaan pyrkimyksiä monipuolistaa Kazakstanin taloutta, mikä puolestaan voi tuoda mahdollisuuksia Suomelle hyödyntää osaamistamme eri sektoreilla Kazakstanissa.

 Anniina Koivula-Olstad

Tulosta

Päivitetty 14.9.2015


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot