Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Uudet painotukset ja realiteetit kelluvan tengen kansantaloudessa - Suomen suurlähetystö, Astana : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Astana

Embassy of Finland
Astana Tower 17th floor, 12 Samal Microdistrict
010000 Astana, Kazakhstan
Puh. +7-7172-44 21 21
S-posti: sanomat.ast@formin.fi
Suomi | Svenska | По-русски |  | Instagram | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.11.2015
 

Uudet painotukset ja realiteetit kelluvan tengen kansantaloudessa

  • Kazakstanin talouskatsaus marraskuu 2015

Kazakstanin talouskasvu on heikentynyt öljynhinnan laskun, Venäjän talousongelmien ja Kiinan hidastuvan kasvun myötä. Valonpilkahduksia on silti nähtävissä horisontissa ja kansantalouden kilpailukyky- ja kestävyysongelmiin on puututtu Kazakstanin keskuspankin toimesta voimakkaalla devalvaatiolla. Raaka-aineteollisuudesta riippuvainen maa on herännyt rakenneuudistuksiin ja valtion kehityshankkeilla tuetaan talouden monipuolistamista.  

Tengejä

Liiketoimintaympäristön parantaminen ja monipuolistaminen

Talouden monipuolistamisen eteen tehdään nyt Kazakstanissa hartiavoimin töitä investoimalla uuteen infrastruktuuriin ja parantamalla liiketoimintaympäristöä. Tulokset alkavat näkyä mm. ranking sijoitusten paranemisena ja profiilin nousemisena kansainvälisissä järjestöissä. Uusimmassa Maailmanpankin Ease of doing business - listauksessa Kazakstanin sijoitus on jo 41. yhteensä 189 maan joukossa ollen selvästi paras IVY-maa. Tärkeitä edistysaskeleita otetaan myös OECD:n kehityksen tukemiskomitean (DAC) jäsenenä, joka antaa pääsyn OECD-maiden osaamiseen, antaa tukea instituutioiden vahvistamiseen ja uudistusten täytäntöönpanoon. Kalenterivuoteen 2015 mahtuu myös Euraasian talousliiton voimaan astuminen ja loppuvuodesta vielä liittyminen WTO:oon.

Investointeja ja suoria ulkomaisia investointeja houkutellaan Kazakstanissa kymmenelle erityistalousalueelle ympäri maata. Erityistalousalueet tarjoavat sijoittajille helpotuksia maa- ja yhteisöverotukseen, edullista maavuokraa sekä tullihelpotuksia. Lisäksi byrokratiaa on pyritty helpottamaan tarjoamalla yhden luukun ratkaisuja. Hallinnon läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta pyritään edistämään mm. E-Government portaalilla. http://egov.kz/wps/portal/index

Erityistalousalueista yksi merkittävimmistä on pääkaupungissa Astanassa, josta ollaan tekemässä innovaatio- ja logistiikkahubin lisäksi kansainvälistä finanssikeskusta vuodesta 2017 alkaen. Finanssikeskuksen tavoitteena on luoda Euraasian alueen suurin pankki- ja pääomamarkkinakeskus. Sen yhteyteen perustetaan myös raaka-ainepörssi ja islamilaista pankkitoimintaa. Kansainvälisten standardien implementoimiseksi finanssikeskuksen suojaksi kaavaillaan jopa englantilaisen lainsäädännön soveltamista. Luottamusta tulevaan markkinapaikkaan pyritään lisäämään myös riippumattomalla finanssituomioistuimella. Kehitettävää riittää kuitenkin vielä paljon nykytilanteesta, erityisesti pankkivalvonnan saralla. Onnistumista puoltaa valtionjohdon vahva sitoutuminen, vakaa poliittinen tilanne, Kazakstanin asema alueen johtavana valtiona ja valtionvarojen toistaiseksi vahva likviditeetti.

Laskevat öljytulot ja vaikutukset Kazakstanin kansantalouteen

Makroekonominen tilanne ei kuitenkaan helli lyhyellä tähtäimellä talouskehitystä maassa, jossa öljytulot vastaavat 50 prosenttia valtionbudjetista ja noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kazakstanissa tuotettujen öljyviitelaatujen juokseva keskihinta on lähes puolittunut 2015 kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana. Tämä yhdistettynä muiden vientiartikkeleiden, kuten kaivannaisten ja metallien hintojen alenemiseen on pienentänyt valtion budjettituloja 40 prosentilla verrattuna edellisvuoteen.

Raaka-ainemarkkinoista ei odoteta kasvuveturia lähivuosiksi ja uusi tilanne pakottaa valtiovallan yrittämään pontevammin talouden monipuolistamista. Pakko on tehokkaampi motivaattori rakennemuutoksien aikaansaamiseksi kuin korkeiden energiahintojen aika. Positiivista on, että muutokseen on runsaasti resursseja öljytuloista kertyneissä rahastoissa. Lisäksi Kazakstan saa edullisia lainoja kehityspankeilta.

Talouspoliittisiin toimiin on kuulunut valtionbudjetin tasapainottaminen leikkauksin jo alkuvuodesta 10 prosentin verran. Budjetti tulee silti olemaan alijäämäinen ja vajetta rahoitetaan kansallisesta öljyrahastosta. Samaan aikaan resursseja allokoidaan elvytyshankkeisiin ja valtionyhtiöiden tukemiseen. Tilastotietojen mukaan öljyrahastossa on vielä lähes 70 miljardin dollarin edestä ulkomaanvaluuttoja. Kaikkiaan valtion likvidi nettovarallisuus on 44 prosenttia bruttokansantuotteesta valtionvelan ollessa vain 20 prosenttia siitä. Tämä antaa liikkumavaraa manöövereille luottokelpoisuuden heikkenemättä. Viimeisimpänä Kazakstanin luottoluokituksen on tarkastanut Fitch, antaen luokituksen BBB+ näkymillä "vakaa".

Kazakstanin taloutta elvytetään voimakkaasti Nurly Zhol- talousohjelmalla. Ohjelma rahoittaa mm. suuria kuljetus-, energia- ja teollisuusinfrastruktuurien rakennusprojekteja, tukee PK-yrityksiä työllistämisessä sekä kehittää asumisen infrastruktuuria. Vuonna 2015 Nurly Zhol ohjelmaan käytetään triljoona tengeä eli noin 5 miljardia.

Rahapoliittiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi

Elvytysohjelmiin ja budjettialijäämän rahoittamiseen kuluu miljardeja, mutta se on vielä kestävää tasoa verrattuna keskuspankin valuuttareservien kulumiseen tengen tukiostoissa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana tukiostoihin on käytetty 28 miljardia dollaria, ja yksistään 2015 yli 10 miljardia, kunnes 20. elokuuta tenge päästettiin kellumaan. Elokuuhun asti tengen kuukausittaisen vaihteluvälin keskiarvo 2015 oli 1 USD = 185 KZT, josta se on devalvoitunut lokakuun keskihintaan 275 KZT / USD.

Tengen arvon aleneminen dollariin nähden (275 – 185) / 185  x 100% ≈ 50%

Tenge on nk. dirty float-tilassa, jossa keskuspankki edelleen tukee kurssia tukiostoin. Kazakstanin keskuspankki on käyttänyt tengen tukiostoihin syyskuun 16. päivästä lähtien lokakuun puoleen väliin noin puolitoista miljardia dollaria. Tukiostoja on jatkettu ”rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseksi”. Tengen kelluttaminen on välttämätön rahapoliittinen toimi, joka paikkaa valtiontalouden kestävyysvajetta. Valtion menot ovat tengeissä ja viennistä saatavat tulot ulkomaanvaluutoissa. Lisäksi sillä saadaan kuriin arbitraasi samaan talousliittoon kuuluvan Venäjän kanssa, jossa markkinaehtoinen ruplan kurssi oli laskenut huomattavasti suhteessa kiinteään tengeen.

Voimakas devalvaatio ei kuitenkaan automaattisesti paranna yritysten kilpailukykyä. Ongelmana on kansantalouden dollarisaatio ja kiihtyvä inflaatio. Vientiteollisuuden investoinnit, kustannukset ja lainat ovat pitkälti dollariin sidottuja. Riskinä on myös kustannuskilpailuedun rapautuminen inflaation ja palkankorotusten yhdistelmässä. Inflaatiovauhdista loppuvuonna saa osviittaa keskuspankin ohjauskorosta, joka on lokakuussa noussut jo 16 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä keskuspankin inflaatiotavoite on 6-8 prosenttia. Tuontihyödykkeitä myyvien tukku- ja vähittäiskauppiaiden odotetaan kärsivän eniten, kun hintojennousun siirtäminen tuotteisiin tulee pienentämään kysyntää.

Kiristyneintä tunnelma on ollut bensapumpulla, missä tengen devalvointi näkyi ensimmäisenä. Valtiovalta reagoi tilanteeseen nopeasti asettamalla hintakaton polttoaineille. Kolmannes polttoaineesta tuodaan Venäjältä ja valtio joutuu subventoimaan hintaa yleisen tyytyväisyyden ylläpitämiseksi. Kyseinen ongelma ollaan kuitenkin ratkaisemassa rakentamalla maan neljäs öljynjalostamo kiinalaisten rahoituksella yhteistyössä Iranin kanssa.

Uusi Silkkitie ja Kazakstan kuljetus- ja logistiikkakeskuksena

Iranin vastaisten pakotteiden lieventäminen on nähty Kazakstanissa mahdollisuutena myös uusien merireittien avaamiselle. Logistiikkahankkeet ovat nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, kun Kazakstanissa kehitetään Uusi Silkkitie-hanketta Kiinan strategisena partnerina. Uusi Silkkitie tarkoittaa rauta- ja maantieverkostoa, joka kulkee Kiinasta pääasiassa Kazakstanin läpi kohti Eurooppaa, ja jonka kilpailuvalttina on rahtiajan supistuminen jopa kolmannekseen. Suomalaisyrityksien kilpailukyky paranee parempien logistiikkayhteyksien ansiosta Keski-Aasiaan ja Länsi-Kiinaan. Kazakstanissa yhdeksi päätepisteeksi on kaavailtu Pietaria, joka on logistisesti mm. saman raideleveyden ansiosta lähellä Suomea.

Uusi Silkkitieprojekti on ideaalinen hanke Kazakstanille jalostusasteen nostamiseksi ja taloudellisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Kehitystä vauhdittamaan Kazakstanissa on avattu esimerkiksi historian ensimmäinen rautatiekiskoja valmistava tehdas. Infrastruktuurihankkeet sopivat erinomaisesti Nurly Zhol- talousohjelman puitteisiin ja maahan on saatu merkittäviä investointeja autojen ja rautatiekaluston valmistukseen. Uuden Silkkitien varrelle syntyvän talousvyöhykkeen odotetaan keräävän investointeja erityisesti Kiinasta.

Euraasian talousliiton ja WTO-jäsenyyden vaikutuksia

Vuoden alusta toimintansa aloittanut Euraasian talousliitto on helpottanut ja nopeuttanut rajamuodollisuuksia jäsenmaiden välillä yhteisen tullitariffin myötä. Tullirajojen poistuminen on tosin aiheuttanut sen, että Venäjän elintarvikkeita koskevat vastapakotteet vaikuttavat myös niihin osallistumattoman Kazakstanin tuontiin. Liiketoimintaympäristöä kansainvälisestä näkökulmasta Kazakstanissa parantaa myös vuoden lopussa voimaan astuva WTO-jäsenyys. Kaikki WTO-maat ovat jo kesällä hyväksyneet Kazakstanin liittymisehdot ja jäsenyys astuu voimaan 30 päivän kuluessa presidentin ratifioinnista vielä kuluvana vuonna.

Molempien jäsenyyksien myötä kilpailu Kazakstanin tuotemarkkinoilla kiristyy. Huolen aiheena on ollut maan maataloussektorin kilpailukyky, sillä tuotantokustannukset ovat korkeita, tuotantotilat vanhanaikaisia ja nykyaikaisista tuotantokoneista on pulaa. Maataloustuotantoa tuetaankin valtion avustuksilla ja ”Agrobisnes-2020” –ohjelmalla. Suhteellinen kilpailuetu maalla on joka tapauksessa vehnän tuotannossa, jota riitti vientiin noin 7 miljoonaa tonnia. Kaikkien viljalajien tuotantomäärät kasvoivat yhteensä 25 prosenttia edellisvuodesta.

Kuluvan vuoden talouskasvun aiheita

Kasvusta kuluneena vuonna onkin päästy nauttimaan lähinnä palvelu- ja maataloussektoreilla. Työllisyystilanne on toistaiseksi hyvä, työttömyysasteen ollessa noin 5 prosenttia. Suurimmat työllistäjät ovat julkinen sektori sekä maatalous, kummankin työllistäessä noin 30 prosenttia työvoimasta. Työllisyystilanteeseen vaikuttavat positiivisesti rakennusalan suuret tilaukset, joihin kuuluvat muun muassa Expo 2017 sekä Nurly Zhol- ohjelman infrastruktuurin kehittämishankkeet. Expon 2017 teemana on tulevaisuuden energia. Expoon odotetaan jopa 3 miljoonaa kävijää.

Kazakstan on myöntänyt kuluvan vuoden heinäkuun 16. päivä lähtien viisumivapauden maksimissaan 15 vuorokauden oleskeluun Suomen kansalaisille. Viisumivapaus on toistaiseksi määräaikainen vuoden 2017 loppuun. Kazakstanin ja Suomen välinen liikenne tulee myös helpottumaan uuden suoran lentoyhteyden ansiosta. Suora reitti tulee kulkemaan Suomen ja Kazakstanin suurimman kaupungin Almatyn välillä.

Varsinkin koulutusviennille on Kazakstanissa suuri tilaus. Koulutus on tunnistettu avaintekijäksi tulevaisuuden menestyksen kannalta. Presidentin ukaasilla budjettileikkaukset eivät tule koskemaan koulutusmäärärahoja. Koulutus on oleellisessa asemassa Kazakstan 2050-ohjelmassa, jonka tarkoitus on nostaa maa 30 kehittyneimmän maan joukkoon. Kokonaisten koulutusohjelmien myymisestä on jo kokemusta ja ainakaan suomalaisten erinomaisesta maineesta uudet projektit eivät ole kiinni.

Tulosta

Päivitetty 2.11.2015


© Suomen suurlähetystö, Astana | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot